Jäivätkö silmäsi jumiin, kun ohi käveli kivan näköinen nainen kopisevissa kengissä? Kompastuitko kynnykseen, kun jäit tuijottamaan himoittavaa ilmestystä, joka pölähti jostakin lähellesi?

Jos vastasit kyllä, saatat kärsiä "näkö jäi päälle" -syndroomasta. Se on yleistä visuaalisilla henkilöillä ja väsyneenä, mutta tauti saattaa puhjeta myös naiselle, joka olisi juuri nukkunut 10 tuntia makeaa unta.

Tunnustan potevani tätä vaivaa ja vaivaavani mieltäni vaivallani. Tuijotinkohan liian pitkään aiemmassa kirjoituksessani mainitsemani Elinan rintoja hänen imettäessään vauvaansa? Jäi vain näkö päälle, sillä asetelma oli kaunis: vauva ja äiti lähekkäin. Jossakin muussa tilanteessa ajatukseni olisivat saattaneet olla seksuaalisväritteiset, sillä kyllä minä rinnoista pidän.

Onko katsominen siis katsojan vai katsottavan asia? Onko minun vikani, jos joku katsoo minua ja kuolaa salaa? Vai onko se pelkästään hänen ongelmansa? Tarvitseeko minun miettiä, saanko katsoa ihania naisia rannalla?