Tänään ei huvita mikään. Nukuin katkonaisesti ja lyhyen yön. Päivästä on tulossa pitkä ja koko ajan syydetään vaatimuksia niskaan, töissä siis. Privaattielämä sujuu kohtalaisesti, eilisilta tosin oli kaaosta ja siitäkin pahoitin mieleni. Ei auta kuin yrittää jaksaa eteenpäin.

Kummallista kyllä, mutta luulin olevani korvattavissa. Nyt kun katson, miten työt ovat edenneet poissaoloni aikana, tulos on, etteivät mitenkään. Kaikki on seissyt paikoillaan odottamassa - ketäpä muuta kuin minua. Kyllä tässä oikeasti tulee stressaantunut olo.