Aamupäivällä aioin kirjoittaa, että tästä kuukaudesta tulee yhtä
hullunmyllyä, ahdistaa, itkettää jne. Nyt mieli on vähän laantunut.
Ehkä tästä tulee sittenkin jotain. Kouluasioista tein to-do-listan. Kun
siirtelen vähän tenttejä hamaan tulevaisuuteen ja organisoin muuten
elämääni niin, ettei kaikki aika mene koulunpenkillä (teen kotona
nopeammin tai en ollenkaan), voi tulla ihan ok toukokuu. Töitä tietysti
joutuu tekemään, mutta ei varmaankaan mahdottomasti - ja sitäpaitsi
aihe on kiinnostava, se motivoi.
Töissä sitä samaa, mieli on siltä osin vähän maassa. Olin eilisen
lapsen kanssa kotona (oksensi, ilmeisesti yskä ärsytti, kun ei muita
oksennustaudin oireita ollut) ja perjantaikin oli vapaa, joten tässä on
taas ihan pihalla työkuvioista. Vapaapäivät ovat mukavia, mutta paluu
arkeen on sitten sitäkin karumpaa :P
Mies on "pois kuvioista", toipilaana pienen leikkauksen jälkeen eli
käytännössä minä pyöritän huushollia. Kalenteri (kokoa A5, viikko per
aukeama, että varmasti mahtuu!) täyttyy "muista sitä, muista tätä"
-merkinnöillä. Ei minulla mitään menoja ole, mutta kaikki asiat on
kirjattava yhteen paikkaan, josta ne voi tarkistaa.
On jännä ilmiö, että nyt kun mennään toukokuun alkupäivissä ja kesäkuun
sivut näyttävät ihan tyhjiltä (maksa vuokra -huomautus on ekalla
viikolla sentään..), sitä ajattelee ja toivoo, että kesäkuussa tosiaan
rauhoittuisi, saisi nollattua kiireensä. Mutta jos selaa taaksepäin,
niin huomaa, että mikä tahansa kuu on yhtä täynnä merkintöjä:
työpalavereja, vanhempainiltoja, luentoja, lääkäriaikoja.
Onkohan muuten järkevää kirjata työ- ja vapaa-ajan asiat samaan
kalenteriin? Olen tätäkin pohtinut ja todennut, että kahden kalenterin
hallitseminen olisi hankalaa ja joskus työpuheluita tulee kotiin,
jolloin työkalenteri ei lohduttaisi yhtään työpöydällä. On se niin
kivaa, kun on tärkeä ja tarpeellinen ihminen, niin tärkeä, että
tarvitaan vapaa-ajallakin :P
keskiviikko, 3. toukokuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.