Oi ja voi. Miten vaikeaa tämä elämä voi ollakaan. Tulin töihin
aikaisin. Nyt jo ahdistaa. Poissaolojeni aikana minulle on soiteltu
perään useamman kerran, en ole saanut rauhaa työasioilta hetken vertaa,
kun ne ovat pyörineet mielessäni koko ajan.
Jaksankohan odottaa kesälomaa hajoamatta? Uudet työkuviotkin ovat vielä
ihan auki. En tiedä yhtään, mitä pitäisi alkaa tekemään ja kenen
kanssa. Rehellisesti sanottuna, eipä kyllä kiinnostakaan. Mä olen vain
töissä täällä. Olikohan koko ylennys järkevää? Rehellisesti sanottuna
tällä firmalla menee huonosti. Koitetaan epätoivoisesti luoda mainetta
ja mammonaa asioilla, joista minä en ainakaan tiedä mitään. Hyvä ohjata
porukkaa sokkona.
Tekis taas mieli mennä vessaan itkemään.
Ehkä flunssakin on ollut vain psykosomaattista, keino olla "luvan
kanssa" pois töistä.
perjantai, 16. kesäkuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.