Aika hyvin sain tekstiä aikaan 6 minuutissa. Jätin kirjoitusvirheetkin tekstiin enkä lue uudelleen. Itsesensuuri on sensuureista pahin ;)

Terve itsetunto on sitä, kun kestää pienet vastoinkäymiset ja nolaukset vaipumatta maan alle. Sitä, kun osaa tuudittautua hyvän olon tunteeseen ja arvostaa itseään. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen arvostaa itseään, eikä suostu kenenkään kynnysmatoksi, mieluummin päinvastoin, pitää tiukasti kiinni joistakin asioista.

Minä en ole terve itsetuntoinen aina. Joskus uskon itseeni. Uskoa itseensä = omistaa hyvä itsetunto? Voikohan vertaus olla yhtä suorasukainen, ehkä. Tällä hetkellä usko on vähissä. Itsetunto on asteikolla 1-5 ehkä siellä kakkosen paikkeilla. Ja miksi? No kun tuntuu, etten osaa töissä mitään. Äsken olin palaverissa jossa puhuin ehkä yhteensä 10 sanaa. En osannut sanoa muuta. Yritin kyllä nauraa sopivissa paikoissa (luin siitäkin jostain bisnesoppaasta, että kun miehet nauraa, naisten on syytä nauraa mukana).

Huoh. Yritänkö taas olla jotain mitä en ole? Kamala identiteettikriisi. Terveellä itsetunnolla varustettu ihminen ei varmaan miettisi näitä, vaan olisi ja eläisi. No joo, onhan tässä parantunut moni asia, en enää kulje häpeillen pitkin katuja ajatellen, että muut varmaan ajattelevat minusta vain negatiivista :) Mutta kyllä kai pitäisi vielä kehittyä. Ja uskoa itseensä. Ihan tällaisena.

Eilen nolotti ja syytin itseäni, kun höpötin töissä väärään aikaan väärästä asiasta. Kai se sitten oli tyhmästi tehty, mutta nyt en uskalla sanoa mistään mitään. Olen tylsä. Pinnalta ehkä kaikkea positiivista, mutta sisältä ihan muuta. Epävarmuutta, itseluottamuksen puutetta.

Mulla on huono itsetunto.