Nyt tarttis joko piristysruiskeita tai lisää tunteja vuorokauteen,
jotta pystyisi nukkumaan. Jos jo nyt on liian vähillä unilla, kun syksy
on vasta alkamassa, mitä se onkaan kuukauden päästä? No, ipanan
heräilyt ovat rankkoja juuri mulle, kun uni katkeaa keskellä syvintä
vaihetta. Tuntuu, ettei saa lepoa ollenkaan. Mietin jo tässä, onko se
lapsen vai minun lääkärin asia kirjoittaa mulle sairaslomaa mun
unettomuuteen, joka johtuu lapsesta.
Ei auta surkutella ei. Ensin on työn puolesta koulutusta, sitten
kouluilta. Kotiin pääsen joskus, olisikohan vaikka seitsemän jälkeen..
Haukotus.
Ai joo, eilen olin seuraamassa terveyskeskustoimintaa pari tuntia
opintojeni puolesta. Hauskaa oli. Ja vaihtelua arkeen, vaikka
väsyttikin :)
keskiviikko, 4. lokakuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.