Menin nukkumaan yhden jälkeen, heräsin ennen kuutta. Haukotus. Ei taas
paljoa järki päätä pakota, kun näin lyhyillä unilla koittaa selvitä.
Mutta monesta syystä joutui valvomaan myöhään ja vastaavasti heräämään
aikaisin.
On ollut tosi retuperällä kaikki kodinhoitoon liittyvät puuhat, joten
viikonloppu meni pyykätessä, kokatessa, tiskatessa ja siivotessa.
Isänpäiväkakku tehtiin tietysti jo lauantaina, ja sitä on edelleen
jäljellä. Se kertoo joko siitä, että se ei ollut liian hyvää, tai
meille on kehittynyt kohtuullinen herkuttelutaito :D
Otin perjantaina työkoneen mukaan kotiin, mutta en saanut sitä edes
avattua. Muutenkin unohdin tyystin työasiat ja keskityin perhe-elämän.
Luin "sata" lastenkirjaa ja kävin luistelemassa. Tyhmä kaupunki, kun ei
raaski pitää valoja kentällä. Kiva siellä hämärässä luistella.. Pitää
antaa palautetta, ei se muuten muutu.
Huomenna on koulua illalla. Tympii. Ihan kivaa siellä sitten on, kun
sinne asti pääsee, mutta lähteminen on aina takkuista. No, jään töihin
pidemmäksi aikaa ja menen sieltä suoraan.
Deprakinea menee nyt 1000 mg ja Lamictalia 100. Viikonloppuna itketti,
mutta kai se johtui väsymyksestä ja siitä, että pahoitin mieleni
muutamasta asiasta. Eli ei mitään yliampuvaa. Saahan sitä itkeä
tirauttaa aina välillä, eikö vaan? :)
maanantai, 13. marraskuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.