Pengoin postiarkistojani ja löysin oheisen tekstin. Se on alkujaan julkaistu Kodin Kuvalehden numerossa 2/2000 ja kirjoittaja on Helena Hietaniemi.

Vapaaksi kiltin tytön kahleista
Kiltti tyttö sivuuttaa itsensä ja puurtaa toistenkin puolesta. Hän nielee kiukkunsa ja haluaa olla muille mieliksi. "Ota riski, muuta käyttäytymistä. Omille tarpeille ja tunteille ei tarvitse kysyä lupaa muilta", psykoterapeutti Kirsti-Liisa Kuusinen kannustaa kilttiä tyttöä.

Kiltin, nöyrän ja itsensä unohtavan naisen malli on menneestämaailmasta. Monet naiset vetävät kuitenkin tahtomattaan kiltin tytön alistuvaa roolia. - Kiltti tyttö pelkää omia aggressioitaan niin, ettei edes tunnista niitä, psykoterapeutti. Kirsti-Liisa Kuusinen esittelee kiltin tytön syndroomaa. Kiltti tyttö ei uskalla sanoa ei. Hän on tunnollinen, ymmärtäväinen ja avulias. Hän jää ylitöihin, tarjoutuu lapsenvahdiksi ja tiskaamaan, kun muut pitävät hauskaa. Hän ei sano poikkipuolista sanaa, ainakaan suoraan, vaikka vihan, kuten kaikkien muidenkin tunteiden ilmaiseminen on minuuden ja itsenäisyyden kehittymisen ehto. Kiltti tyttö pelkää riitaa, hän ei pysty pitämään puoliaan eikä ilmaisemaan omia tarpeitaan ja mielipiteitään. Hän haluaa miellyttää muita ja asettaa muiden tarpeet ja toiveet omiensa edelle kuin yrittäisi ostaa muiden hyväksyntää. Kiltteys, jonka taustalla ovat tunnistamattomat aggressiot, ei ole aitoa epäitsekkyyttä. Kiltti tyttö ostaa uhrautumalla tunteen siitä, että hän on hyvä. Kiltistä tytöstä tulee helposti marttyyri, joka ilmaisee vihansa epäsuorasti. Marttyyri saa toiset tuntemaan syyllisyyttä ja kiukkua. Uhrautuja odottaa hiljaa mielessään kiitosta ja vastapalveluita, pettyy, kun ei niitä saakaan ja on vihainen sisimmässään, koska on luopunut omista toiveistaan.

ESIMERKKI. Maija on odottanut treffipaikalla jo yli puoli tuntia yli sovitun ajan, kaveria ei kuulu eikä hän edes ilmoita mitään. Maijalla on surkea olo, hän ajattelee, että muut hyljeksivät häntä. Miksi Maija ei ole kiukkuinen sille, joka antaa hänen odottaa turhaan? Hän sulkee vihansa pois niin, ettei ymmärrä lainkaan olevansa vihainen. Kiltti tyttö ei näe itseään itsenäisenä objektina, jolla on oikeus odottaa ja toivoa, pettyä ja ilahtua, vaan alistuu toisen ehtoihin. Kiltistä tytöstä tuntuu myös uhkaavalta pettyä muihin, koska hän samalla pelkää tulevansa hylätyksi. Kiltin tytön syndrooma kehittyy varhaislapsuudessa sellaisessa kiintymyssuhteessa, jossa lapsi kokee saavansa parhaiten hyväksyntää olemalla kiltti ja mukautuvainen. Vanhemmat eivät siedä kiukuttelua, ja lapsi alkaa itsekin ahdistua kiukun tunteistaan.

Turvattomassa kiintymyssuhteessa viha muuttuu pelottavaksi ja pahaksi asiaksi, ja yhdistyy myöhemmin aikuisenkin mielessä hylätyksi tulemiseen. Ihminen oppii sulkemaan vihan tunteet tietoisuudestaan niin nopeasti, ettei sitä edes itse huomaa. Samat kiintymyssuhteen piirteet vaikuttavat lapsuuden jälkeen kaikissa läheisissä ihmissuhteissa. Jos kiintymyssuhde on turvallinen, voimme ilmaista toiselle kaikki tunteet, myös pelot ja pettymykset. Avoin ja vastavuoroinen tunteiden ja toiveiden ilmaiseminen parantaa vuorovaikutusta ja tuo läheisyyttä. Kiltti tyttö suree aikuisena, että hänen miehensä on pettynyt häneen. Hänen sopisi kysyä, millä tavoin hän on pettynyt mieheensä. Aggressiota ei tulisi sivuuttaa, se pitäisi jollain tavoin purkaa, muuten se voi kääntyä depressioksi tai se ontukahdutettava syömiseen. Depressiivinen ihminen näkee itsensä hyvin kielteisesti, epärakastettavana henkilönä, joka on vaivaksi muille. Hän on itseensä pettynyt sen sijaan, että purkaisi vihansa itsestään ulos. Liika syöminen on yksikeino peittää depressio. Ylimääräisistä kiloista sitten tulee syyllisyyttä ja huonouden tunnetta.

Kun kiltti tyttö saa mittansa jonakin päivänä täyteen, hän nousee kapinaan. Hänestä tuntuu, että kaikki vain vaativat häneltä loputtomasti. Puoliensa pitäminen tarkoittaa, että kiltti tyttö ottaa riskin, että muut alkavat pitää häntä hankalana. Täyskäännös käyttäytymisessä voi kuitenkin olla välttämätön kehitysvaihe itsenäiseksi, jämäkäksi naiseksi. Pikku Myy on monen naisen suosikki: vihainen, piikikäs, itseriittoinen, ei riippuvainen muiden hyväksynnästä. Arka tyttö Ninni ärsyttää Myytä, koska Ninni on niin arka, että on suorastaan näkymätön. Myy paukauttaa suoraan: Ninnin ongelma on se, ettei Ninni osaa suuttua. - Et saa koskaan omia kasvoja, ellet opi tappelemaan, sanoo Myy ja osuu naulan kantaan. Kiukku on naisen voimaa. Aggressio on suuntaviitta, joka kertoo naiselle, mihin hän on pettynyt ja mitä hän haluaa.  Naisen on tunnistettava molemmat puolet (kiltteys ja aggressiivisuus) itsessään, jotta hän voi alkaa rakentaa aikuisempaa minää, johon kuuluu vastavuoroinen antaminen ja saaminen. Silloin voi myös ottaa toiset huomioon tuntematta itse jäävänsä vaille.

Sarjakuvantekijä Pfeifferiä mukaillen:
  1. En koskaan riitele, en esitä eriävää mielipidettä enkä pidä puoliani, koska se merkitsisi epäsopua.
  2. Epäsopu merkitsee sitä, ettei minua hyväksytä.
  3. Se merkitsee yksin jäämistä.
  4. Jos jään yksin, en ole olemassa.
  5. Siksi en koskaan riitele.
  6. Sen sijaan vihaan ja olen kiukkuinen.
Onko sinussa pieni kiltti tyttö? Oletko löytänyt sisäisen pikku Myysi vai vieläkö suostut Ninnin rooliin? Kerro ja kommentoi :)