Reissusta on palattu, vaikkakin vähän rähjääntyneenä. Ei muuten, mutta se fyysinen siirtyminen paikasta toiseen uuvuttaa. Ulkoilmaa, rauhallista elämää, nuotiolla paistettua makkaraa ja hangessa viilennyttä limpparia. Elämäni ensimmäistä kertaa kävin moottorikelkalla kaupassa! Kyseisellä paikkakunnalla - ja täällä seudulla (ei kaupungissa tietysti, mutta maalla) yleensäkin on suhteellisen normaalia, että ihmisillä on moottorikelkka - ja kesällä kuljetaan veneellä.

Kirjoitin 1,5 viikkoa sitten julkaisemattomaan viestiin näin:

Väsyttää, fyysisesti ja henkisesti. Olen nukkunut huonosti. Kannan vastuuta liian monesta asiasta. Töissä menee nyt ihan ok, vaikka uusia ja vähän pelottaviakin haasteita on. Privaattielämä sen sijaan tökkii. Koko ajan tuntuu tulevan pieniä vastuksia. Osaan tehdä paljon ja nopeasti, kun tarve vaatii, mutta kun joudun järkkäilemään koko perheen asioita..Vuosi sitten jäin pariksi viikoksi sairaslomalle masennuksen, unettomuuden ja burnoutin vuoksi. Rumba alkoi uudestaan, kun palasin töihin suoraan rankkaan, joskin antoisaan koulutukseen. Virheistä oppii, sanoisin. Nyt on lyhyempi työviikko, teen vähemmän kotitöitä, sanon ei tarvittaessa, niin kotona, koulussa kuin töissäkin.

Nyt on tietysti hyvä olla, kun on loma takana, mutta monenko viikon päästä olen taas puhki? Miten paljon työtä ja vastuuta on vähennettävä? Kun ei osaa olla tekemättä 'mitään'. Toisaalta tyhmää miettiä jotain tulevaa tautia, kun nyt on ihan ok olla ja pystyn aika hyvin jo arvioimaan, milloin pitää rauhoittua ja milloin sietää vielä ottaa lisähommia.