Lääkitys ei taida olla riittävä. Loka-joulukuun sinnittelin, kun
ajattelin alakuloisuuteni johtuvan mm. työkiireiden aiheuttamasta
stressistä. Nyt on useampi viikko mennyt todella löysään tahtiin, olen
nukkunut ja syönyt kunnolla, viettänyt aikaa perheen ja ystävien kanssa
- silti edelleen aamuisin ei jaksa nousta, päivisin itkettää ihan
kaikki, iltaisin väsyttää todella aikaisin ja öisin on vaikea nukkua.
Enhän kuvittele oireitani? Olo on kuin olisin hukannut aiemmin
käsissäni pitämäni kymmenen langanpäätä. Yksi on siellä, toinen täällä.
En jaksa juosta niiden perään, saati pohtia, miten saisin loputkin
kiinni. Pitäisi vain rohkaistua soittamaan omalle lääkärille. Miksi,
voi miksi se on niin vaikeaa?
maanantai, 2. tammikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.