Reilu puoli päivää töissä. Jospa tämä taas tästä alkaisi lutviutua,
tosin onneksi pian pääsen lomalle. Koska työt tehdään pitkälti
tietokoneella, aloin siivota konettani lomakuntoon. Varmuuskopiot ym.
tietysti on tehtävä, privaattijutut laitettava jonnekin talteen. En
ollut päässyt tässä puuhassani kovinkaan pitkälle, kun pomo pyyhälsi
paikalle: missä mennään. Kyselin joitakin yksityiskohtia ja koetin
osoittaa olevani kovinkin perillä asioista.
Hir-vit-tää. Osa tehtävistä on väistämättä sellaisia, joissa tarvitaan
kaupallisia taitoja. En halua, en tykkää, inhoan. En ala, jos pitää
muuttua verkkaritytöstä jakkupukurouvaksi ja olla tekemisissä
asiakkaiden kanssa, edustaa yritystä ja tuotteita. Ja olenhan yrityksen
"käyntikortti" ja alani edustaja jokaiselle, jonka kohtaan työasioissa.
Pärjään kyllä hyvin kollegojen kanssa, olivat he ylempi- tai
alempiarvoisia. Äsken vedin 1,5 h palaverin tuosta noin vain. Äkkiä
kopioin pari tulostetta ja that's it. Nyt pitäisi kirjoittaa muistio,
mutta teen sen jahka olen saanut kirjoitettua muutaman rivin blogia
ensin. Oikeastaan olen ihan tyytyväinen tuohon palaveriin, sillä
esimies tuli jo ihmettelemään, mitä teen, kun kytkin läppäriä
videotykkiin. "Valmistelen palaveria, siitä mistä puhuit
aamulla." "No sehän on tosi hyvä", se sanoi ja meni pois.
Huomenna uusi, tarkentava palaveri. Siitä en pidä, kun en keksi, mitä
sanon. Pitäisi keksiä hommia viidelle hengelle viideksi viikoksi. No
joo, onneksi vastuuta saavat ottaa muutkin. Minä en lomalla työasioita
mieti. Piste.
Valitin jo muualla, miten työ ja vapaa-aika
sotkeutuvat, kun työpuhelin on samalla henkilökohtainen kapula.
Ilmaisten puheluiden etu näkyy tässä nurjassa puolessa. Joskus mietin,
pitäisikö vain laittaa puhelin kiinni aina iltaisin. Mutta mihin
kaverit sitten soittaisivat ja tekstaisivat? Haluan olla saatavilla ne
harvat kerrat. Kahden puhelimen loukkuun en välittäisi jäädä.
Työkaverilla ei ole kännykkää, ainakin luulen niin, kun en ole nähnyt
sillä puhelinnumeroa yhteystiedoissa. Se hoitaa työpuhelut
lankapuhelimesta, joita on tässä talossa enää kaksi. Mitenhän se
hanskaa vapaa-aikansa - vai onkohan sen kännykkä vain harvoille ja
valituille?
No joo, taidan tyytyä elämään kuten ennen. Vastaan puheluun ja kuittaan ylitöitä.
Luin tänään Kauneus ja Terveys - vai Hyvä terveys? No, jotakin
aiheeseen liittyvää lehteä kuitenkin. Siellä kerrottiin terapeuttisesta
kirjoittamisesta. 6 minuuttia aikaa kirjoittaa aiheesta x. Ajattelin,
että voisin kokeilla tätä joskus. Ideana on, että päästetään
sormet/kynä valloilleen eikä ajatella tai kontrolloida kirjoittamista.
Silloin voi löytää itsestään jotain uutta. Tänään aiheena on terve
itsetunto. Se tuli mieleen noista puhelinasioista. Antaa palaa, jos
sille tuntuu. Kommenttilaatikko on alla :)
tiistai, 20. kesäkuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.