Olen potenut masennusta niin kauan, etten muistakaan. Aloin miettiä, mitä sen oireet itse asiassa ovatkaan. Tukiasema.net listasi seuraavat.

Mielialan lasku, joka on usein voimakkaimmillaan aamuisin. Mieliala on kyllä alhaalla aika ajoin, mutta en tiedä vuorokauden ajasta.

Mielihyvän kokemisen puute, joka vaivaa päivittäin. Eipä tässä kyllä kaikki innosta. Joskus joku asia tuntuu piristävältä, mutta jotenkin tää on suorittamista, pakko syödä, pyykätä, jotakin. Pakotan itseni ulos tai kauppaan, että edes joku rytmi säilyisi.

Henkisen vireyden puute (joskus jopa lamaantuneisuus). Kyllä.

Tuntuu, että pienetkin asiat vaativat äärimmäisiä ponnistuksia. Kyllä.

Joskus voi esiintyä myös kiihtyneisyyttä. Ei. Paitsi että olen ärtyinen.

Ruokahalun muutokset jompaankumpaan suuntaan (painon muutokset). Paino on pudonnut 10 kg vuodessa. "Uusi dieetti: masennu - saat kiloja pois alta aikayksikön!"

Unettomuus (etenkin aamuyön uni on katkonaista), nukahtamisvaikeudet. Haha. Lisäsin juuri unilääkkeen annostusta. Tosin se taisi olla liikaa. Jatkan vanhalla annoksella.

Jatkuva väsymys ja joskus liiallinenkin nukkuminen. Kyllä! Mies erityisesti ihmettelee, miten minua voi väsyttää koko ajan. Vaikka vaiva on pään sisällä, kyllä se vaikuttaa myös fyysisesti. Esim. olen ollut lievässä flunssassa useamman viikon. Eihän se sinänsä masennukseen liity, mutta jotenkin tuntuu, että kroppa on kaikin tavoin heikko ja alttiimpi 'pöpöillekin'.

Keskittymiskyvyn puute. Ravaan ympyrää. Teen hetken jotakin, en jaksa, vaihdan tekemistä. En jaksakaan, joten menen sohvalle. No ei siinäkään jaksa maata, jos kokeilis kirjoittaa jotain. Äh, ajatus ei pysy kasassa, josta päästäänkin seuraavaan kohtaan.

Muistitoimintojen häiriöt (esimerkiksi asioiden unohtelu). Kalenteri kulkee mukana joka paikassa. Kirjoitan kaikki tärkeät asiat sinne. Ruksin yli, kun on tehty. Esim. kirjaston kirjojen uusinta. To-do-lista yksinkertaisimmistakin asioista. Eilen menin kauppaan ostaakseni syntymäpäivälahjan. Kaupassa unohdin, miksi olin siellä. Ihan älytöntä, ja äärettömän rasittavaa!

Alentunut työkyky. Mitäpä tähän sanoisi. Olen koko alkuvuoden pyöritellyt papereita saamatta mitään järkevää tehtyä. Töissä olen ollut kesäkuun jälkeen jopa viikon, milloin siivosin lähinnä pöytääni, ratkoin sudokuja kahvihuoneessa ja puhuin ympäripyöreitä visioita syksyn projekteista.

Avuttomuuden ja toivottomuuden tunne. Kun ei muista eikä jaksa, tulee kyllä avuton olo!

Itsensä syyllistäminen. Kts. edellinen

Kuolemantoiveet tai itsetuhoisuus. Mulla on ainakin kaksi syytä elää. Lapsi ja mies. Piste.  Juuri nyt lapsi on todella kipeä ja kärsii jopa tästä naputtelusta, joten pistän koneen kiinni.