Kävin terveystarkastuksessa viimev iikolla. Työterveyshoitaja ei ehkä ihan tajunnut, mistä on kyse, kun ihminen sairastaa kaksisuuntaista. Sain masennustestit tehtäväksi, niiden mukaan poden keskivaikeaa masennusta. Täh? Oma olo on kuitenkin enemmänkin maaninen, töhötän paljon, en nuku kunnolla. En minä tiedä. Millainen on sekamuotoinen bipo-jakso?

Ohjeeksi tuli kokeilla etätöitä. Paskan marjat. Sain selvittää pomolle, miksi ergonomiaihminen on tulossa tänne, "kun sekin maksaa". Ihanko totta. Lopettaisi jonninjoutavien ammattiin liittymättömien lehtien tilaamisen ja pistäisi ne rahat henkilöstön hyvinvointiin, jos kerran on niin tiukkaa. Pomoilla on VIP-liput urheilutapahtumiin, henkilökunta ei niitä saa käyttää. Kahvilla ei saa istua kuin hetkisen, työteho kärsii.

Työmme on tiimityötä, jolloin sosiaalisen puolenkin on oltava kunnossa. Yhteishenki on hyvä, mutta tietyt asiat mättävät. Isoveli valvoo enemmän ja enemmän. Etätöitä ei passaa tehdä, kun muut ovat sitten kateellisia. Kulunvalvontakin piti ottaa käyttöön, että pomot voivat kertoa Maijalle, onko tämä ollut riittävästi töissä.

Vuodatin näitä ja muita asioita työterveyshoitajalle. Neuvoksi sain tosiaan etätyöt (ei tule onnistumaan, tiedän sen jo nyt, asiaa on kyselty aiemminkin ja vastaus on ollut kielteinen) sekä ehdotuksen käydä työpsykologilla. Mitä sekään osaa sanoa? KELAlla voisi käydä kysymässä tukimuodoista. Syksyllä tulee kuitenkin muutoksia lapsen koulun takia. Miksi opiskelen lisää, kun työkykyni on miinuksella? Ääh.

Lisäksi ihmissuhdejutut mättävät. Mitä tehdään, jos juhliin kutsutut vieraat eivät viihdy keskenään? Juhlia pitäisi järjestää kahdet tai porrastaa vierailut jotenkin. Kuuluuko juhlien emännän huomioida vieraiden sosiaaliset tarpeet tällä tavalla? Minulla on ollut se käsitys, että järjestäjä päättää kuviot ja muut sopeutuvat siihen. Ruokavaliot toki huomioidaan ;) On emännän ja isännän kannalta raskasta järjestää useat juhlat tai venyttää juhlapäivää loputtomiin. Jos kutsun kaikki kerralla, tiedän, että tietyt eivät tule. Mielelläni heidätkin näkisin osallistumassa.

En ole itsekään sosiaalisuuden huippu. Vaikka aina ei ole kivaa ja kiintoisaa, hyviin tapoihin kuuluu sietää vieraampia ihmisiä sen muutaman juhlatunnin ajan. Olen loistanut poissaolollani useissa juhlissa viime vuosien aikana. Syyt ovat moninaiset, mutta nyt olen kyllästynyt siihen. Sukuaan ei voi valita, joten tarkoittaako se sitä, että jatkossakaan en tiettyjä henkilöitä juhlissani näe? Eikö se toinen puoli suvusta voisi ajatella myös niin, että sukua ei voi valita ja sopeutua siihen, että minun tapani tehdä asiat on erilainen kuin heidän?