Trapetsitaiteilu-otsikon alla
kirjoitin haaveestani. Haaveilu ei tässä tarkoita pilvilinnojen
pyörittelyä, vaan arkista ajatusta ystävän löytymisestä. On todella
vaikea määritellä, mitä tämä tarkoittaa. Olemme mieheni kanssa joskus
puhuneet esim. parinvaihdosta tai yhteisestä naisesta. Yleensä aina
taustalla on ollut ajatus henkilöstä, joka liittyy elämäämme muutenkin
kuin seksin tiimoilta. Nykytilanne on tällä saralla hyvin hiljainen,
yhteisestä sopimuksesta.
Kertaalleen pääsimme jo aika hyvään
vauhtiin erään paikkakuntalaisen naisen kanssa. Kuvien vaihdon jälkeen
minua alkoi tympiä. Vasta näin paljon aikaa jälkeenpäin hoksaan, missä
mätti. Me puhuimme seksistä, mieltymyksistä ja muusta, mutta emme
itsestämme ihmisinä. Emme tavanneet kahvilla, vaan asetimme toisemme
ajatuksissamme sänkyyn vaatteitta.
Hyvin alkanut
kirjoittelu tyrehtyi, koska jokin minussa jarrutti tilannetta. Haluan
ystävän, en seksiseuraa. Haluan ihmisen, jonka kanssa voi käydä
lenkillä, uimassa, kahvilla. Istua iltaa kotona surkeimmissa
verkkahousuissa, jos niikseen tulee. Sellaisen ihmisen, joka haluaa
näitä samoja asioita, mutta ei kavahda, jos joskus suhde etenisi
eteenpäin.
Toisaalta, voi olla, että jos tällaisen ihmisen
löytäisin, en uskaltaisikaan ajatella mitään ihmeempää. Pelkäisin
pettymistä enemmän kuin mitään muuta. Pelkäisin antaa itsestäni palan
toiselle. Olen aivan liian varautunut, ja siksi pelkään kulkevani
ystävättären ohi :(
torstai, 12. tammikuu 2006
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.